Lohilahden historiikki:
LOHILAHTI MUUN MAAILMAN MAININGEISSA

Lohilahden historiasta on koottu mahtava yli 700 sivuinen teos:
LOHILAHTI muun maailman mainingeissa
Kirja sisältää historiaa, historiikkia, perinne- ja muistitietoa sekä tarinoita. Kirja on Lohilahden perinnepiirin julkaisu, jonka on toimittanut Maija-Liisa Juuti, julkistettu 28. helmikuuta 2002.

Kirjaa on tilattavissa Sulkavan Osuuspankin Lohikosken konttorista, puhelin (015) 673140, osoite: Lohirannantie 8, 58620 Lohilahti.
Kirjan hinta on 50,45 euroa + postituskulut.
Historiikkia on myytävänä myös Sulkavan kirkonkylän liikkeessä Sulkavan Verkko ja Paita, Savonlinnassa Lea Ruuskasella, p. (015) 277497 ja Maija-Liisa Juutilla, puh. 040 718 4698.

Kirja kertoo historiaa, joka sisältää läpileikkauksen itäisen Suomen vaiheista, mutta jossa on myös koko Suomea koskevaa tietoa, on koottu kirjan rungoksi teoksista, jotka on mainittu lähdeluettelossa. Kylän historiikkiin on käytetty asiakirjojen lisäksi sanomalehtiä sekä perinne- ja muistitietoa. Muiden henkilöiden paitsi toimittajan kirjoitukset on varustettu tekijänimillä.

Lohilahden perinnepiirin julkaisun sisältö (koonnut Maija-Liisa Juuti):
Historiikki lähtee liikkeelle kylän nimestä, jonka jälkeen esitellään seudun maantiedettä ja maisemien syntyä. Se seuraa asutuksen historiaa, jonka yhteydessä selviää kotiseutumme asukkaiden alkujuuret. Maantiedollinen alue laajenee itään ja kaakkoon päin.

Erätaloudesta ja turkiskaudesta edetään kaskitalouteen. Tässä löytyy jo yhtymäkohtia muistitietoon - kaskettiinhan Lohilahden seudulla vielä 1900-luvullakin.

Aihetta "Lohilahti yhteiskunnan osana" käsiteltäessä esitys on ollut pakko sitoa Suomen historiaan. Pähkinäsaaren rauhassa Lohilahti liitettiin Ruotsiin. Kustaa Vaasan astuminen "valokeilaan" saattoi myös Lohilahden asukkaat "valokeilaan". Verotus alkoi näytellä suurta osaa. Paikallishallinto oli verohallintoa. Verotuksen selostus termeineen on katsottu tärkeäksi, jotta ymmärrettäisiin 1500- ja 1600-luvuilla elettyä aikaa.

Lohilahden neljä alkuperäistä kaskitaloa on käsitelty käytettävissä olleiden tietojen mukaisesti. Kolmen tilan vaiheet on selostettu 1990-luvulle asti, joten isojaossa saaduilla numeroilla 1-6 ja 15-18 merkityt tilat ovat tulleet jo tässä yhteydessä esitellyiksi. Näin ollen perinne- ja muistitietokin on huomioitu ja joistakin henkilöistä ja tapahtumista on kirjoitettu kertomuksia, jopa runokin.

Terva ja kaupankäynti, rauta ja sepät, myös paikallinen itsehallinto puolustaa paikkaansa. Sota esiintyy useissakin kirjan kohdissa. Sodan seurauksena Lohilahti Kaakkois-Suomen mukana siirtyi Venäjän vallan alle ennen muuta Suomea. Viipurin kuvernementin ja lahjoitusmaiden aika kosketti Lohilahtea, joten niihin on kirjassa paneuduttu. Koko Suomen joutuminen Venäjän keisarikuntaan ja varsinkin Vanhan Suomen liittäminen muuhun Suomeen oli tärkeä tapahtuma. Aleksanteri I:n ja Kustaa Mauri Armfeltin yhteistoimintaa ei voinut sivuuttaa.
Hackman & Co vaikutti Lohilahden elämänmenoon n. 100 vuotta. Kirja sisältää Hackmanin kauppahuoneen toimintaa laajemmaltikin. Siinä värittyy myös Viipurin historiaa. Nälkävuosia koskeva kirjoitus on tässä yhteydessä, samoin Lea Ruuskasen kirjoittama selostus Lohilahden diakoniatyöstä.
Isojako oli Lohilahden osalta valmis v. 1886. Sen tuloksena muodostui 25 uutta tilaa. Näistä ne, joita ei kaskitalojen yhteydessä vielä käsitelty, käsitellään tässä vaiheessa, samoin myöhemmin syntyneet asutustilat.
Suomen itsenäistyminen ja vapaussota saavat sijansa.

Lohilahden liike-elämästä kerrotaan 22 sivua, vesiliikenteestä 43 sivua, joten sen historia tulee laajalti selostetuksi. Metsä ja metsätyöt ovat olleet monelle lohilahtelaiselle elinehto. Ne nivoutuvat niin vesi- kuin maaliikenteeseenkin. Myös henkilöliikenne ennen vanhaan, samoin teiden historia ja Lohilahden tiet käsitellään.
Posti ja pankki ovat eräs aihe.

Maatalous ja sen mukana metsästys ja kalastus sivuelinkeinoina, ruokaperinne ja elämän lanka - taitekohtia täyttävät yhteensä 38 sivua.
Käsityön ja käsityöperinteen yhteydessä on asiaa mm. veneenveistosta ja seikkaperäinen esitys nahkurin työstä.

Kylän yhteistoiminnasta on useita kirjoituksia, kaikkiaan 37 sivua. Sulkavan ensimmäisestä voimistelu- ja urheiluseurasta Lohikosken urheilijat Leena Mäkinen on laatinut pöytäkirjoihin ja haastatteluihin perustuvan kertomuksen.
Tärkeä seurakunnallinen tapahtuma oli hautausmaan ja kirkon (rukoushuoneen) saaminen kylään. Vähäinen ei ole ollut Lohilahden väen lähetystyö, josta kirjoittaa oman kylän tyttö Lea, sukuaan Juutilainen. Lea on toiminut aikansa myös Sulkavan seurakunnan lähettinä Afrikassa.

Koulun historia alkoi vuonna1880, jolloin Hackman & Co siirsi Enonkoskella lakkauttamansa sahan koulun Lohikoskelle. Koulua koskevan aineiston on koonnut Sirkka Immonen ja kirjoittanut Martti Mäkelä.
Lohilahti on nykyisin neljän kunnan - Savonlinnan (entisen Säämingin), Puumalan, Ruokolahden ja Punkaharjun - lähinaapuri. Yhteistoimintaa on syntynyt väkisinkin. Terveyden- ja sairaudenhoito on ollut eräs yhteistyön kohde. Aiheesta on kirjoitettu yhdeksän sivua, mukana on tarinaakin.

Toinen maailmansota esitetään pääkohdittain lähdekirjojen valossa, mutta Lohilahtea koskeva osa on omien kokemusten ja muistitiedon sävyttämä. Sivut 650-655 sisältävät talvisodan jälkeisiä tunnelmia ja tapahtumia Lohilahden seudulla, mm. Salpalinjaan liittyviä asioita. Salainen vierailu on erikoinen tapahtuma. Jatkosodan jälkeen esitetään sota-aikaa Lohilahden kannalta katsottuna eli muistoja kenttäsairaalasta, evakoista, omasta evakkotaipaleesta, sotavangeista, sankarivainajista, sodasta palanneen tunnoista ja mitä vaikea aika opetti.
Kirjan loppuosaan on koottu erilaisia "hengentuotteita", joista viimeiseksi on sijoitettu Veikko Lipsasen kirjoittama omaleimainen, 43 sivua käsittävä kuvaus Kylmästä tilasta ja kylmästä maailmasta.